oon jo pitkään haaveillut ikean liatorp kirjahyllykokonaisuudesta. Ongelmaksi muodotuu tämä meidän oma, josta ei kai pääse eroon.. Ei ainakaan sillä hintaa mitä siitä haluan. Vaihdoin siis järjestystä olkkarissa ja nyt tämä tuntuu kotoisammalta. Tarvis saada enää jokin lipasto tuolle yhdelle seinälle. Mulla siis kertyy taas hankintalistaan lisää :D
-lipasto olkkariin
-kuivausrumpu
-keittiöntuoleja
-pimennysverhot
-koristetyynyjä
-käytävämatto
-eteiseen lipasto tms
Vaatimatonta, eikö totta :D
No, jospa ne löytyis pikkuhiljaa...
Autollekin pitäisi varata huoltoaika että puhallin saadaan toimimaan. Nyt kun alkaa syksy saapua, vetää helposti lasit huuruun ja sit ei huvita kauheesti ajella..
Paino oli pudonnut päivässä siihen mitä se oli sunnuntaina. Vaatii vaan itsekuria.
Lenkille lähtisin jos varvas ei olis niin pirun kipeä. Ja rattaiden renkaita ei saanutkaan vaihdettua joten täytyy katsoa onko rengas todella rikki vaiko vain tyhjä. Sellaisia ajatuksia tänään... Turhanpäiväistä pulinaa :D
tiistai 27. syyskuuta 2016
maanantai 26. syyskuuta 2016
Suunnitelmia ja xl-s medical kokeilussa
Syksy saapui eikä sillekkään mitään voinut. En liikkunut kesällä juurikaan ja paino on pyörinyt oikeastaan koko vuoden samoissa lukemissa. Välillä muutaman kilon saanut pois ja taas kerännyt takaisin.
Reilu viikko sitten aloitin Xl-s medical max strenght kuurin. Maksoi ihan sikana mutta jos se auttaisi, kun muuten ei meinaa tulla mitään. Huomasin että viikon ajan olen syönyt mukamas terveellisemmin ja repsahduksiakin on tullut. Painoa putosi silti reilu kilo. Mikä on mielestäni hurjan hyvin, kunnes koitti muksujen karkkipäivä. Ostin itsellekin suklaairttareita ja vaikka jätin päivällisen välistä, paino nousi muka 800g?! Argh. No, jospa huomiseen nekin nestekertymät katoais..
Xl-s medical on siis rasvasieppari, jota saa apteekista. Tuo max strenght estää imeytymästä kaloreita jotka tulevat sokerista, rasvasta ja hiilareista. Kuten Allissa, tässä ei ole seurauksena ns rasvaripulia eli tuote on siinäkin mielessä kiva käyttää :D
Ostin just toiset tuplarattaat että pääsisin päivällä lenkille kun isommat on koulussa. Kunhan saisin renkaan korjattua.. Oikeasti suunnitelma on hyvä; 4-5x lenkki ja 1-2x vesijuoksu/uinti. Perjantaisin olis mahdollisuus saada pojat ilmaiseen avoimeen päiväkotiin hoitoon, jolloin pääsisinkin itekseni uimaan. Se vaan pitää viimeistään torstaina varata, arvatkaa muistanko ikinä.. No jos tänäperjantaina.
Tarkoitus olis myös ottaa 6kk salikortti, hintaa ei ollut kuin 55€ joten se olis kannattava sijoitus. Löysin myös vanhan saliohjelmani, josta tykkäsin. Silloin tuli tuloksiakin ihan hyvin.. Mikä kumma siinä on ettei kotona tule treenattua?? Muka paljon mukavampi illalla vaan istua sohvalle.
Muuten on hankala päästä mihinkään, kun ukko on töis muualla.. Eipä ole ketään joka katsoisi pienten perään sen aikaa, että pääsisin salille tai uimaan. Eikä kyllä kukaan käy kylässäkääm nykyään :(
Oon kyllä huomannut että kun jään "työleskeksi", ei näy kavereita. Ei kukaan kysy 'kuinka jakselet?', kaipaatko seuraa, lähdetkö kahville, lenkille eikä mitään muutakaan. Kummasti porukka siinä vaihees katoaa.. Ei oo kuulkaas niin helppoo olla viiden lapsen kans yksin. Ja hoitaa siinä samalla sit vielä koti. Tai ei se mulle ongelmakaan ole, kyllä mä pärjään. Joskus vaan olis ihan kiva jakaa vaikka kuulumisia, kahvitella, höpäjää jotain ihan turhanpäiväistä vaikka laihduttamisesta tai sisustamisesta. Ja tää ei oo eka kerta tosiaankaan, sama toistuu aina kun mies lähtee reissuhommiin. Ihan kuin kaikki karttais mun seuraa etten vaan pyydä apuja mihinkään..
Mut se on sellasta. Kaikkeen tottuu, vaikkei tarvitsisi. Enkä nyt kaipaa mitään sääliä tällä kirjoituksella, täs vaan huomioita joita olen tehnyt. Välillä vaan kaipais myös sitä aikuista seuraa.
Haaveilen tässä taas olohuoneen sisustamisesta.. Kumma juttu, en millään meinaa saada tätä kotoisaksi ja mieluisaksi. Meillä on nyt Nurmelan kalusteet olkkarissa joista haluaisin eroon ja tilalle ikean liatorp kirjahyllykokonaisuuden sillä se on vaan niin kaunis.. Se vaan, että nuo nurmelat maksaa sen verran paljon että ihan kuka tahansa ei niitä osta. Tosin mulla ei ole tarvetta 'lahjoittaa' niitä, kyllä sellainen joka arvostaa laatua ja kestävyyttä niin jossain vaiheessa ostaa..
Reilu viikko sitten aloitin Xl-s medical max strenght kuurin. Maksoi ihan sikana mutta jos se auttaisi, kun muuten ei meinaa tulla mitään. Huomasin että viikon ajan olen syönyt mukamas terveellisemmin ja repsahduksiakin on tullut. Painoa putosi silti reilu kilo. Mikä on mielestäni hurjan hyvin, kunnes koitti muksujen karkkipäivä. Ostin itsellekin suklaairttareita ja vaikka jätin päivällisen välistä, paino nousi muka 800g?! Argh. No, jospa huomiseen nekin nestekertymät katoais..
Xl-s medical on siis rasvasieppari, jota saa apteekista. Tuo max strenght estää imeytymästä kaloreita jotka tulevat sokerista, rasvasta ja hiilareista. Kuten Allissa, tässä ei ole seurauksena ns rasvaripulia eli tuote on siinäkin mielessä kiva käyttää :D
Ostin just toiset tuplarattaat että pääsisin päivällä lenkille kun isommat on koulussa. Kunhan saisin renkaan korjattua.. Oikeasti suunnitelma on hyvä; 4-5x lenkki ja 1-2x vesijuoksu/uinti. Perjantaisin olis mahdollisuus saada pojat ilmaiseen avoimeen päiväkotiin hoitoon, jolloin pääsisinkin itekseni uimaan. Se vaan pitää viimeistään torstaina varata, arvatkaa muistanko ikinä.. No jos tänäperjantaina.
Tarkoitus olis myös ottaa 6kk salikortti, hintaa ei ollut kuin 55€ joten se olis kannattava sijoitus. Löysin myös vanhan saliohjelmani, josta tykkäsin. Silloin tuli tuloksiakin ihan hyvin.. Mikä kumma siinä on ettei kotona tule treenattua?? Muka paljon mukavampi illalla vaan istua sohvalle.
Muuten on hankala päästä mihinkään, kun ukko on töis muualla.. Eipä ole ketään joka katsoisi pienten perään sen aikaa, että pääsisin salille tai uimaan. Eikä kyllä kukaan käy kylässäkääm nykyään :(
Oon kyllä huomannut että kun jään "työleskeksi", ei näy kavereita. Ei kukaan kysy 'kuinka jakselet?', kaipaatko seuraa, lähdetkö kahville, lenkille eikä mitään muutakaan. Kummasti porukka siinä vaihees katoaa.. Ei oo kuulkaas niin helppoo olla viiden lapsen kans yksin. Ja hoitaa siinä samalla sit vielä koti. Tai ei se mulle ongelmakaan ole, kyllä mä pärjään. Joskus vaan olis ihan kiva jakaa vaikka kuulumisia, kahvitella, höpäjää jotain ihan turhanpäiväistä vaikka laihduttamisesta tai sisustamisesta. Ja tää ei oo eka kerta tosiaankaan, sama toistuu aina kun mies lähtee reissuhommiin. Ihan kuin kaikki karttais mun seuraa etten vaan pyydä apuja mihinkään..
Mut se on sellasta. Kaikkeen tottuu, vaikkei tarvitsisi. Enkä nyt kaipaa mitään sääliä tällä kirjoituksella, täs vaan huomioita joita olen tehnyt. Välillä vaan kaipais myös sitä aikuista seuraa.
Haaveilen tässä taas olohuoneen sisustamisesta.. Kumma juttu, en millään meinaa saada tätä kotoisaksi ja mieluisaksi. Meillä on nyt Nurmelan kalusteet olkkarissa joista haluaisin eroon ja tilalle ikean liatorp kirjahyllykokonaisuuden sillä se on vaan niin kaunis.. Se vaan, että nuo nurmelat maksaa sen verran paljon että ihan kuka tahansa ei niitä osta. Tosin mulla ei ole tarvetta 'lahjoittaa' niitä, kyllä sellainen joka arvostaa laatua ja kestävyyttä niin jossain vaiheessa ostaa..
Tilaa:
Kommentit (Atom)